PAINOSANASTO TUTUKSI

Painotuotteen lopputulokseen vaikuttavat koon lisäksi paperi, taittotapa, sidonta ja viimeistely. Tämän oppaan avulla voit vertailla vaihtoehtoja ja tutustua painoalan tavallisimpiin käsitteisiin.

Tarkemmat ohjeet painovalmiin PDF-tiedoston tekemiseen ja toimittamiseen löydät erilliseltä Aineisto-ohjeet-sivultamme.

1. Painotuotteiden koot ja mitat

Painotuotteen koko ilmoitetaan tavallisesti millimetreinä muodossa leveys × korkeus. Esimerkiksi pystysuuntaisen A4-esitteen koko on 210 × 297 mm. Vaakasuunnassa mitat ovat 297 × 210 mm.

A-sarjan paperikoot

A-sarjan koot perustuvat siihen, että jokainen koko saadaan puolittamalla edellinen arkki sen pidemmältä sivulta. Mittasuhde säilyy samana, joten sisältöä voidaan yleensä suurentaa tai pienentää eri A-kokojen välillä ilman, että sen mittasuhteet muuttuvat.

Koko Mitat Tavallisia käyttökohteita
A0 841 × 1189 mm tekniset piirustukset, kartat ja suuret julisteet
A1 594 × 841 mm julisteet, opasteet ja tekniset piirustukset
A2 420 × 594 mm julisteet, seinäkalenterit ja esittelytaulut
A3 297 × 420 mm julisteet, ruokalistat ja taitettavat esitteet
A4 210 × 297 mm esitteet, raportit, lomakkeet ja kirjepaperit
A5 148 × 210 mm vihkot, kutsut, ohjelmat ja pienet esitteet
A6 105 × 148 mm postikortit, kutsut ja jaettavat kortit
A7 74 × 105 mm kupongit, tuotelaput ja pienet kortit

A-koot ovat nimellismittoja. Leikattavan painotuotteen aineisto tehdään lisäksi leikkuuvaroineen, mutta valmis tuote leikataan ilmoitettuun kokoon.

B-sarjan paperikoot

B-sarjan koot sijoittuvat A-sarjan kokojen väliin. Esimerkiksi B5 on A5-kokoa suurempi mutta A4-kokoa pienempi. B-sarja tarjoaa siten vaihtoehdon tilanteisiin, joissa lähin A-koko tuntuu tuotteelle joko liian pieneltä tai liian suurelta.

B-sarjan arkkien mittasuhde on sama kuin A-sarjassa. Myös B-sarjassa seuraava koko saadaan puolittamalla edellinen arkki sen pidemmältä sivulta.

Koko Mitat Tavallisia käyttökohteita
B0 1000 × 1414 mm suuret julisteet, kartat ja näyttelymateriaalit
B1 707 × 1000 mm julisteet ja suurikokoiset mainokset
B2 500 × 707 mm julisteet, esittelytaulut ja kalenterit
B3 353 × 500 mm julisteet, nuotit ja suurikokoiset julkaisut
B4 250 × 353 mm lehdet, nuotit, kirjat ja kuvastot
B5 176 × 250 mm kirjat, oppaat ja muut monisivuiset julkaisut
B6 125 × 176 mm pienet kirjat, pokkarit ja vihkot
B7 88 × 125 mm taskukokoiset julkaisut, pienet vihkot ja kortit

B-sarjan kokoja käytetään paljon kirjatuotannossa. Esimerkiksi B5 sopii oppaisiin, tietokirjoihin ja muihin julkaisuihin, joihin halutaan A5-kokoa väljempi sivu. B6 puolestaan soveltuu pieniin kirjoihin ja taskukokoisiin julkaisuihin. Suurempia B-kokoja käytetään myös esimerkiksi julisteissa, nuoteissa, kalentereissa ja lehdissä.

B-sarja on erityisen tuttu kirjapainoissa ja tuotannoissa, joissa valmistetaan paljon kirjoja ja muita monisivuisia julkaisuja. Käytämme omassa digitaalisessa tuotannossamme pääasiassa A-sarjan kokoja, sillä laitteidemme arkkikoot ja tuotantotavat soveltuvat niihin tehokkaasti. Tämä ei kuitenkaan estä B-sarjan tuotteiden valmistamista: teemme myös kirjoja ja muita julkaisuja B-sarjan mitoissa.

Lopullinen B-koko voidaan valmistaa leikkaamalla painoarkki haluttuun mittaan. Materiaalin, rakenteen ja painosmäärän perusteella arvioimme, mikä koko ja tuotantotapa on työn kannalta järkevin. Myös A- ja B-sarjoista poikkeavat omat mitat ovat mahdollisia, kun ne sopivat käytettävään painoarkkiin ja tuotantotapaan.

DL-koko

DL-koko on 99 × 210 mm. Pitkä ja kapea muoto sopii esimerkiksi:

  • yritys- ja palveluesitteisiin
  • hinnastoihin
  • tapahtumaohjelmiin
  • flyereihin
  • kirjekuoriin laitettaviin materiaaleihin.

DL-esite voidaan toteuttaa yksittäisenä kaksipuolisena korttina tai useampaan osaan taitettuna esitteenä.

Käyntikorttien koot

Yleisimmät käyntikorttikoot ovat:

  • 90 × 50 mm
  • 85 × 55 mm.

Kortti voidaan valmistaa myös muussa koossa. Erikoiskokoa valittaessa kannattaa huomioida, mahtuuko kortti tavalliseen lompakkoon tai käyntikorttikoteloon.

Avoin koko

Avoin koko tarkoittaa painotuotteen kokoa kokonaan avattuna ennen taittamista.

Esimerkiksi nelisivuisen, keskeltä taitettavan A4-kokoisen esitteen avoin koko on A3 eli 297 × 420 mm.

Valmis koko

Valmis koko tarkoittaa painotuotteen lopullista kokoa taittamisen ja leikkaamisen jälkeen.

Jos A3-arkki taitetaan keskeltä A4-kokoon:

  • avoin koko on 297 × 420 mm
  • valmis koko on 210 × 297 mm.

Taitettavasta tuotteesta kannattaa ilmoittaa tarjouspyynnössä sekä avoin että valmis koko.

Pysty- vai vaakasuunta?

Sama koko voidaan toteuttaa pysty- tai vaakasuuntaisena. Suunta vaikuttaa tuotteen ulkoasuun, taitokseen, sidontaan ja siihen, miten sisältöä luetaan.

Vaakasuunta sopii usein kuvapainotteisiin julkaisuihin, kalentereihin ja esityksiin. Pystysuunta on tavallinen esitteissä, raporteissa, kirjoissa ja lomakkeissa.

2. Taittotavat

Taittotapa vaikuttaa siihen, kuinka paljon sisältöä tuotteeseen mahtuu, missä järjestyksessä se luetaan ja miten esite avautuu käyttäjälle.

Keskeltä taitto / 4-sivuinen taitto

Arkki taitetaan kerran keskeltä. Näin muodostuu neljä sivua:

  1. etukansi
  2. ensimmäinen sisäsivu
  3. toinen sisäsivu
  4. takakansi.

Keskeltä taittoa käytetään esimerkiksi korteissa, kutsuissa, ohjelmissa ja nelisivuisissa esitteissä.

Paksu paperi tai kartonki nuutataan ennen taittamista. Nuuttaus tekee taitoksesta siistimmän ja vähentää materiaalin sekä painopinnan halkeilua.

Kerien taitto

Kerien taitossa paneelit taitetaan sisäkkäin samaan suuntaan. Kun esite avataan, paneelit paljastuvat yksi kerrallaan.

Tavallinen esimerkki on kolmeen osaan taitettava A4-esite, jonka valmis koko on noin DL.

Sisään taittuva paneeli tehdään hieman muita kapeammaksi, jotta se mahtuu taittumaan esitteen sisään. Tarvittava kavennus riippuu paperin paksuudesta, paneelien määrästä ja taittotavasta.

Kerien taitto sopii hyvin:

  • palveluiden esittelyyn
  • hinnastoihin
  • tuote-esitteisiin
  • tapahtumaohjelmiin
  • vaiheittain etenevään sisältöön.

Kerien taitossa etukansi ja sivujen lukujärjestys ovat yleensä helposti hahmotettavissa.

Haitaritaitto

Haitaritaitossa paneelit taitetaan vuorotellen eteen ja taakse. Esite avautuu haitarin tavoin pitkäksi kokonaisuudeksi.

Haitaritaitossa paneelit ovat yleensä saman levyisiä. Tuote voidaan avata kokonaan niin, että kaikki paneelit näkyvät rinnakkain. Se sopii erityisesti:

  • aikajanoihin
  • karttoihin
  • reitteihin
  • tapahtumaohjelmiin
  • käyttöohjeisiin
  • vaiheittaiseen kerrontaan.

Haitaritaitossa ei ole yhtä yleispätevää sivujärjestystä. Järjestys riippuu siitä:

  • mikä paneeli toimii etukantena
  • mistä suunnasta esite avataan
  • luetaanko sisältöä sivuittain vai yhtenä pitkänä kokonaisuutena
  • käytetäänkö esitteen molempia puolia itsenäisinä kokonaisuuksina.

Aineiston mukana kannattaa toimittaa yksinkertainen taittomalli, johon on merkitty etukansi, takakansi, paneelien järjestys ja taitosten suunnat.

Ikkunataitto

Ikkunataitossa arkin molemmat reunat taitetaan keskelle vastakkain. Suljettuna ne muodostavat kaksi ”ovea”, jotka avataan sivuille.

Ikkunataitto sopii kutsuihin, kampanjaesitteisiin, tuotelanseerauksiin ja muihin painotuotteisiin, joissa keskelle sijoitettu sisältö halutaan paljastaa vasta tuotetta avattaessa.

Jos keskelle taitettavat osat eivät ole keskenään samanlevyisiä tai tuote taitetaan vielä kerran kiinni, kyseessä voi olla muunneltu ikkunataitto. Rakenne kannattaa suunnitella yhdessä painon kanssa.

Ristitaitto

Ristitaitossa arkki taitetaan vähintään kahteen kertaan eri suuntiin. Suuri arkki voidaan näin taittaa huomattavasti pienempään kokoon.

Ristitaittoa käytetään esimerkiksi:

  • kartoissa
  • teknisissä ohjeissa
  • suurissa aikatauluissa
  • pakkausten mukana toimitettavissa käyttöohjeissa
  • suurissa esitteissä.

3. Paperit ja kartongit

Materiaali vaikuttaa painotuotteen ulkonäköön, väritoistoon, jäykkyyteen, kirjoitettavuuteen ja kestävyyteen.

Mitä g/m² tarkoittaa?

Merkintä g/m² kertoo paperin neliömassan eli sen, kuinka monta grammaa yksi neliömetri materiaalia painaa.

Suurempi grammamäärä tarkoittaa yleensä tukevampaa materiaalia, mutta se ei kerro suoraan materiaalin tarkkaa paksuutta. Kaksi samanpainoista paperia voivat tuntua erilaisilta, jos toinen on tiivis ja sileä ja toinen ilmava ja huokoinen.

Suuntaa-antavia käyttökohteita:

Neliömassa Tavallisia käyttökohteita
80–100 g/m² kopiot, lomakkeet ja kirjepaperit
120–170 g/m² flyerit, esitteet ja julisteet
200–250 g/m² tukevat esitteet, kannet ja kevyet kortit
260–350 g/m² kutsut, posti- ja käyntikortit sekä kansituotteet

Painavampi materiaali ei ole aina automaattisesti parempi. Esimerkiksi moniosainen taitto toimii usein siistimmin ohuemmalla paperilla kuin jäykällä kartongilla.

Päällystetty paperi

Päällystetyn paperin pinta on tasoitettu erillisellä päällysteellä. Sileällä pinnalla kuvat, pienet yksityiskohdat ja voimakkaat värit toistuvat tarkasti.

Päällystetty paperi sopii esimerkiksi:

  • kuvastoihin
  • julisteisiin
  • mainosmateriaaleihin
  • valokuvapainotteisiin esitteisiin
  • tuote-esittelyihin.

Pinta voi olla kiiltävä, puolikiiltävä tai mattapintainen. Digipainoväri jää pääasiassa paperin pinnalle, joten värilliset alueet voivat kiiltää hieman myös mattapaperissa.

Päällystämätön paperi

Päällystämättömän paperin pinta on luonnollisempi ja huokoisempi. Se tuntuu usein pehmeämmältä ja soveltuu hyvin tuotteisiin, joihin kirjoitetaan käsin.

Sitä käytetään esimerkiksi:

  • kirjepapereissa
  • lomakkeissa
  • kirjoissa ja vihkoissa
  • muistilehtiöissä
  • luonnollista ilmettä tavoittelevissa esitteissä.

Painoväri imeytyy materiaaliin enemmän kuin päällystetyllä paperilla. Värit näyttävät siksi usein hieman pehmeämmiltä ja hillitymmiltä.

Matta, satiini tai kiiltävä pinta

Mattapinta heijastaa vähän valoa ja tuntuu hillityltä. Tekstiä on yleensä miellyttävä lukea mattapinnalta.

Satiinipinta (satin/silk) sijoittuu matan ja kiiltävän väliin. Se toistaa kuvat näyttävästi ilman voimakasta kiiltoa.

Kiiltävä pinta (gloss) korostaa värejä ja kontrastia, mutta valaistus voi heijastua sen pinnasta.

Sopiva pinta valitaan tuotteen sisällön, käyttötarkoituksen ja halutun vaikutelman perusteella.

Paperi ja kartonki

Paperin ja kartongin välillä ei ole yhtä tarkkaa neliömassaan perustuvaa rajaa. Kartongiksi kutsutaan yleensä jäykempää materiaalia, jota käytetään esimerkiksi:

  • käynti- ja postikorteissa
  • lahjakorteissa
  • kansissa
  • foldereissa
  • pöytäständeissä
  • pienpakkauksissa.

Materiaalin jäykkyyteen vaikuttavat neliömassan lisäksi rakenne, paksuus ja kuitujen suunta.

Kuitusuunta

Paperin kuidut kulkevat valmistuksessa pääasiassa yhteen suuntaan. Kuitusuunta vaikuttaa siihen, kuinka helposti paperi taittuu ja miten kirjan tai esitteen sivut avautuvat.

Taitos ja kirjan selkä pyritään yleensä sijoittamaan kuitusuunnan mukaisesti. Väärä kuitusuunta voi tehdä taitoksesta jäykän tai aaltoilevan.

Paino huomioi kuitusuunnan materiaalin ja tuotteen suunnittelussa.

Opasiteetti eli läpinäkymättömyys

Opasiteetti kertoo, kuinka paljon paperin toiselle puolelle painettu sisältö kuultaa materiaalin läpi.

Hyvä läpinäkymättömyys on tärkeää erityisesti kaksipuolisissa julkaisuissa, kirjoissa, lomakkeissa ja ohuissa papereissa. Paksumpi paperi ei aina ole automaattisesti läpinäkymättömämpi, sillä myös materiaalin rakenne ja sävy vaikuttavat.

Paperin sävy

Paperi voi olla kirkkaanvalkoinen, luonnonvalkoinen, kellertävä tai kokonaan värillinen.

Kirkkaanvalkoinen materiaali tekee väreistä usein raikkaita ja kontrastisia. Luonnonvalkoinen paperi antaa tuotteelle pehmeämmän ja lämpimämmän ilmeen. Paperin oma sävy vaikuttaa aina myös painettujen värien lopulliseen ulkonäköön.

4. Sidontatavat

Sidontatapa valitaan julkaisun sivumäärän, paperin, käyttötarkoituksen ja halutun ulkoasun mukaan.

Vihkosidonta eli stiftaus

Vihkosidonnassa painoarkit taitetaan keskeltä, asetetaan sisäkkäin ja kiinnitetään selästä metallihakasilla.

Sidonta sopii esimerkiksi:

  • esitteisiin
  • lehtiin
  • ohjelmiin
  • hinnastoihin
  • ohuisiin käyttöohjeisiin
  • pieniin vihkoihin.

Sivumäärän täytyy olla neljällä jaollinen, koska yhdestä keskeltä taitetusta arkista syntyy neljä sivua.

Vihkosidonta sopii parhaiten melko ohuille julkaisuille. Sivumäärän kasvaessa sisimmät arkit siirtyvät hieman ulospäin, mikä huomioidaan tuotannossa leikkaamalla vihkon reunat tasaisiksi.

Wiresidonta

Wiresidonnassa sivujen reunaan tehdään reiät ja sivut yhdistetään metallisella wirelangalla.

Wiresidotun tuotteen etuja ovat:

  • sivut pysyvät hyvin avoinna
  • tuote avautuu tasaisesti pöydälle
  • sivut voidaan kääntää kokonaan tuotteen taakse
  • sidonta kestää toistuvaa selailua.

Wiresidonta sopii kalentereihin, koulutusmateriaaleihin, raportteihin, käyttöohjeisiin, työkirjoihin ja kuvastoihin.

Tuotteeseen voidaan lisätä painetut kartonkikannet, läpinäkyvät muovikannet tai tukeva taustakartonki. Seinäkalenteriin voidaan lisätä ripustuslenkki.

Liimasidonta

Liimasidonnassa sivut kootaan yhteen ja kiinnitetään selästä liimalla. Julkaisun ympärille liimataan kansi, joka muodostaa myös kirjan selän.

Lopputulos muistuttaa pehmeäkantista kirjaa. Liimasidonta sopii esimerkiksi:

  • kirjoihin
  • vuosikertomuksiin
  • paksuihin tuoteluetteloihin
  • oppaisiin
  • laajoihin raportteihin.

Liimasidonta vaatii riittävän sivumäärän, jotta tuotteelle muodostuu liimattava selkä. Selän leveys riippuu sivumäärästä ja sisuspaperin paksuudesta.

Liimasidottu julkaisu ei avaudu yhtä tasaisesti kuin wiresidottu tuote.

Blokiliimaus

Blokiliimauksessa irtoarkit liimataan yhdestä reunasta yhteen. Yksittäinen arkki voidaan irrottaa blokista vetämällä.

Blokiliimausta käytetään esimerkiksi:

  • muistilehtiöissä
  • kuittivihkoissa
  • tilauslomakkeissa
  • työmääräimissä
  • jäljentävissä lomakkeissa.

Blokkiin voidaan lisätä taustakartonki, kansi, perforointi tai yksittäisiä irrotettavia lomakesarjoja.

Irtosivut ja kansiot

Kaikkia julkaisuja ei tarvitse sitoa pysyvästi. Rei’itetyt irtosivut voidaan toimittaa kansioon, jolloin sisältöä voidaan vaihtaa ja täydentää myöhemmin.

Kansioratkaisu sopii esimerkiksi päivitettäviin käyttöohjeisiin, hinnastoihin, koulutusmateriaaleihin ja käsikirjoihin.

5. Painotuotteiden viimeistelyt

Viimeistelyllä voidaan suojata tuotetta, helpottaa sen käyttöä tai lisätä ulkoasuun yksityiskohtia, joita tavallisella painatuksella ei saada aikaan.

Nuuttaus

Nuuttaus on paperiin tai kartonkiin puristettava ura, jota pitkin materiaali taitetaan.

Nuuttaus:

  • helpottaa tarkkaa taittamista
  • vähentää kartongin murtumista
  • ehkäisee painopinnan halkeilua
  • tekee taitoksesta suoremman ja siistimmän.

Nuuttaus on erityisen tärkeä paksuissa materiaaleissa ja tuotteissa, joissa taitos kulkee voimakkaan väripinnan läpi.

Perforointi

Perforoinnissa materiaaliin tehdään pieniä katkoksia, joita pitkin osa voidaan repäistä irti.

Perforointia käytetään esimerkiksi:

  • pääsylipuissa
  • kupongeissa
  • vastauskorteissa
  • laskuissa
  • lomakkeissa
  • irrotettavissa tuote- tai arvontalapuissa.

Perforoinnin sijainti kannattaa huomioida jo tuotteen suunnittelussa, jotta tekstille, numeroinnille ja repäisyvaralle jää riittävästi tilaa.

Laminointi

Laminoinnissa painotuotteen pinnalle kiinnitetään ohut muovikalvo.

Laminointi voi:

  • suojata painopintaa kosteudelta ja lialta
  • vähentää naarmuuntumista
  • lisätä tuotteen käyttöikää
  • muuttaa pinnan ulkonäköä ja tuntumaa
  • jäykistää materiaalia hieman.

Tavallisia vaihtoehtoja ovat matta-, kiiltävä- ja soft touch -laminointi. Laminointi voidaan tehdä yhdelle tai molemmille puolille tuotteen rakenteen mukaan.

Ulkokäyttöön tarkoitetuissa tarroissa laminointi suojaa tulostuspintaa säältä, auringonvalolta ja kulutukselta.

Foliointi

Folioinnissa tuotteeseen lisätään metallinhohtoinen tai muun värinen pinta. Yleisiä sävyjä ovat kulta, hopea ja kupari.

Folioinnilla voidaan korostaa esimerkiksi:

  • logoa
  • otsikkoa
  • kehystä
  • kuviota
  • yksittäisiä graafisia yksityiskohtia.

Foliointi sopii hyvin kutsuihin, käyntikortteihin, lahjakortteihin, pakkauksiin ja kansiin.

Väritön tehosteväri

Värittömällä tehostevärillä painotuotteeseen voidaan tehdä kiiltäviä yksityiskohtia, jotka erottuvat erityisesti valon osuessa pintaan. Tehosteella voidaan korostaa esimerkiksi logoa, tekstiä tai kuviota sekä tehdä hienovaraisia, vesileimamaisia taustakuvioita.

Lopputulos muistuttaa kohdelakkausta, mutta tehoste painetaan digitaalisesti läpinäkyvällä erikoisvärillä. Menetelmä soveltuu siksi hyvin myös pieniin painosmääriin. Soveltuvuus on tuotekohtaista.

Väritöntä tehostepainatusta voidaan käyttää esimerkiksi käyntikorteissa, kutsuissa, postikorteissa, lahjakorteissa ja kansissa.

Muotoonleikkaus

Muotoonleikkauksessa tuote leikataan suorakulmiosta poikkeavaan muotoon. Muoto voi olla esimerkiksi pyöreä, kaareva tai tuotteen ääriviivoja seuraava.

Muotoonleikkausta voidaan käyttää:

  • tarroissa
  • korteissa
  • tuotelapuissa
  • pakkauksissa
  • kansissa
  • mainosmateriaaleissa.

Tarroissa itse tarra voidaan leikata haluttuun muotoon suorakulmaisen taustapaperin sisällä. Taustapaperi jää ehjäksi ja tarra irrotetaan siitä käyttöä varten.

Rei’itys

Rei’ityksellä tuote voidaan valmistella arkistointia, ripustamista tai muuta kiinnittämistä varten.

Rei’itystä käytetään esimerkiksi:

  • kansioon tulevissa materiaaleissa
  • tuotelapuissa
  • seinäkalentereissa
  • riippuvissa opasteissa
  • lomakkeissa.

Reikien määrä, koko ja sijainti valitaan käyttötarkoituksen mukaan.

Pyöristetyt kulmat

Kortin tai muun painotuotteen terävät kulmat voidaan pyöristää. Pyöristys tekee ulkoasusta pehmeämmän ja vähentää kulmien taittumista käytössä.

Pyöristettyjä kulmia käytetään esimerkiksi käyntikorteissa, kanta-asiakaskorteissa, lahjakorteissa ja ohjekorteissa.

Juokseva numerointi

Juoksevassa numeroinnissa jokainen painotuote saa oman numeronsa. Numerosarja voi alkaa halutusta numerosta ja edetä sovitussa järjestyksessä.

Numerointia käytetään esimerkiksi:

  • kuiteissa
  • lipuissa
  • lahjakorteissa
  • lomakkeissa
  • arvontakupongeissa
  • työmääräimissä.

Numeroinnin lisäksi tuotteisiin voidaan tulostaa muita vaihtuvia tietoja, kuten nimiä, osoitteita, viitenumeroita tai koodeja.

Purjerenkaat

Purjerenkaat ovat banderolliin tai muuhun ripustettavaan materiaaliin kiinnitettäviä metallirenkaita.

Ne vahvistavat kiinnityskohtaa ja mahdollistavat tuotteen ripustamisen esimerkiksi köysillä, koukuilla tai nippusiteillä. Renkaiden määrä ja etäisyys valitaan banderollin koon, materiaalin ja sijoituspaikan mukaan.

6. Painosanasto

Bleed eli leikkuuvara

Leikkuuvara on valmiin koon ulkopuolelle jatkuvaa kuvaa tai taustaväriä. Tavallinen leikkuuvara on 3 mm tuotteen jokaisella sivulla.

Jos esimerkiksi A4-tuotteessa on reunaan asti jatkuva taustakuva, kuvan täytyy jatkua A4-koon ulkopuolelle leikkuuvaran verran. Näin reunaan ei jää leikkaamisen jälkeen tahattomia valkoisia raitoja.

Leikkauslinja

Leikkauslinja osoittaa tuotteen lopullisen koon eli kohdan, josta painotuote leikataan.

Leikkaamisessa on aina pieni tuotannollinen liikkumavara. Siksi aivan reunaan ei kannata sijoittaa ohuita kehyksiä, tekstejä tai muita elementtejä, joiden epätasainen etäisyys reunasta näkyisi helposti.

Turvamarginaali

Turvamarginaali on leikkauslinjan sisäpuolelle jätettävä alue. Tärkeät tekstit, logot ja muut olennaiset elementit sijoitetaan sen sisäpuolelle.

Turvamarginaali estää tärkeää sisältöä joutumasta liian lähelle valmista reunaa tai leikkautumasta pois.

CMYK

CMYK on painamisessa käytettävä värijärjestelmä. Lyhenne muodostuu väreistä:

  • C = cyan eli syaani
  • M = magenta
  • Y = yellow eli keltainen
  • K = key eli musta.

Painetut värit muodostetaan näiden neljän painovärin yhdistelmistä. CMYK-väriavaruus on suppeampi kuin näyttöjen RGB-väriavaruus, joten kaikkia näytöllä näkyviä kirkkaita värejä ei voida toistaa painettuna samanlaisina.

RGB

RGB on näyttöjen, puhelimien ja kameroiden käyttämä värijärjestelmä. Sen värit muodostuvat punaisesta, vihreästä ja sinisestä valosta.

RGB-kuva voi näyttää näytöllä hyvin kirkkaalta ja hohtavalta. Kun kuva muunnetaan painamista varten CMYK-muotoon, erityisesti kirkkaat siniset, vihreät ja neonvärit voivat muuttua hillitymmiksi.

Spottiväri

Spottiväri eli lisäväri on erikseen määritelty painoväri. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun yrityksen tunnusvärin täytyy toistua mahdollisimman yhdenmukaisesti tai kun aineistoon merkitään teknisiä linjoja.

Digipainossa spottivärimäärityksiä voidaan käyttää myös esimerkiksi muotoonleikkauksen tai erikoistehosteen merkitsemiseen, vaikka väriä ei painettaisi sellaisenaan.

Resoluutio ja dpi

Resoluutio kertoo kuvan tarkkuudesta. Painokuvan suositeltava tarkkuus on yleensä noin 300 dpi siinä koossa, jossa kuva painetaan.

Dpi-arvo ei yksin takaa hyvää laatua. Myös kuvan todellinen pikselimäärä ja käytetty koko ratkaisevat. Jos pieni verkkokuva suurennetaan julisteen kokoiseksi, siitä voi tulla epätarkka, vaikka tiedostoon olisi merkitty korkea dpi-arvo.

Suurikokoisia tuotteita katsotaan tavallisesti kauempaa, joten niissä voidaan usein käyttää pienempää suhteellista tarkkuutta kuin läheltä katsottavissa korteissa ja esitteissä.

Pikselikuva

Pikselikuva muodostuu pienistä värillisistä pisteistä. Valokuvat ovat tavallisesti pikselikuvia.

Yleisiä pikselitiedostojen muotoja ovat:

  • JPG
  • PNG
  • TIFF
  • PSD.

Pikselikuvaa voidaan pienentää melko vapaasti, mutta voimakas suurentaminen tekee kuvasta helposti rakeisen tai pehmeän.

Vektorigrafiikka

Vektorigrafiikka muodostuu matemaattisesti määritellyistä viivoista ja muodoista. Sitä voidaan suurentaa ilman laadun heikkenemistä.

Vektorimuoto sopii erityisesti:

  • logoihin
  • teksteihin
  • symboleihin
  • viivapiirroksiin
  • muotoonleikkauslinjoihin.

Yleisiä vektoritiedostoja ovat AI, EPS ja SVG. Myös PDF voi sisältää vektorigrafiikkaa, vaikka kaikki PDF-tiedostot eivät automaattisesti ole vektorimuotoisia.

Fonttien upottaminen

Fonttien upottaminen tarkoittaa, että aineistossa käytetyt kirjasimet tallennetaan PDF-tiedoston sisään.

Jos fonttia ei ole upotettu, se voi korvautua toisella kirjasimella tiedostoa avattaessa tai käsiteltäessä. Tällöin tekstin ulkoasu, rivinvaihdot ja merkit voivat muuttua.

Painovalmis PDF

Painovalmis PDF on tiedosto, joka voidaan siirtää tuotantoon ilman sisällöllisiä tai teknisiä muutoksia.

Siinä ovat tavallisesti:

  • oikea sivukoko
  • tarvittavat leikkuuvarat
  • painamiseen soveltuvat värit
  • riittävän tarkat kuvat
  • upotetut fontit
  • sivut sovitussa järjestyksessä.

Tarkat aineistovaatimuksemme löydät erilliseltä Aineisto-ohjeet-sivulta.

Preflight-tarkistus

Preflight tarkoittaa painoaineiston teknistä tarkistamista. Tarkistuksessa voidaan havaita esimerkiksi puuttuvia fontteja, liian pieniä kuvia, väärä sivukoko tai puuttuvat leikkuuvarat.

Tarkistus ei automaattisesti arvioi tekstin oikeinkirjoitusta, yhteystietojen paikkansapitävyyttä tai suunnitteluratkaisujen toimivuutta. Sisällön tarkistus kuuluu aineiston toimittajalle.

Vedos

Vedos on aineistosta ennen tuotantoa toimitettava tarkistusversio. Vedoksesta tarkistetaan esimerkiksi tekstit, sivujärjestys, asemointi ja kokonaisuus.

Näytöltä tarkistettava PDF-vedos ei ole tarkka värivedos, sillä näyttöjen asetukset ja RGB-värintoisto poikkeavat painamisesta.

4/0, 4/4 ja 1/0

Painotuotteen värillisyys voidaan ilmoittaa numerosarjalla:

  • 4/0: väripainatus yhdelle puolelle, toinen puoli on painamaton
  • 4/4: väripainatus molemmille puolille
  • 1/0: yksivärinen painatus yhdelle puolelle
  • 1/1: yksivärinen painatus molemmille puolille.

Ensimmäinen numero kertoo etupuolen ja toinen taustapuolen painatuksen.

Painosmäärä

Painosmäärä tarkoittaa valmistettavien kappaleiden määrää. Painotyössä on aina työvaiheita, jotka tehdään riippumatta siitä, valmistetaanko tuotteita vähän vai paljon.

Siksi pienen painoksen kappalehinta on usein suurempi, kun taas painosmäärän kasvaessa työvaiheiden kustannus jakautuu useammalle kappaleelle.

Lamp Lamp

Askarruttaako?

Autamme mieluusti myös puhelimitse

Painopalvelu toimipisteet:
Nummela 044 364 2224
Karkkila 09 225 9300